Tilitoimiston ja asiakkaan suhteen muutoksesta 2000-luvulla

Kirjoittelin jossain aikaisemmissa blogeissani asiakkuuden muutoksesta asiakkaan ja tilitoimiston välillä viimeisen 60 vuoden kuluessa.  Noissa kirjoituksissa keskityin kokonaan henkilöstön koulutustason ja toimistojen tietojen käsittelyn muuttumisesta manuaalisesta työstä sähköistymiseen.  Kehitys tavallaan erotti asiakkaan yhteyden kirjanpitäjäänsä.  Kuitenkin tiedetään kenen kanssa asioidaan ja kuka vastaa yhtiössä hänen kirjanpitoasioista ja kuka taas vastaa tilitoimiston toiminnoista ja jatkuvuudesta.

Minun ei kannata tehdä yleisiä arvioita, mutta oman toimistomme osalta voin sanoa, että kun perhe omistaa yhtiön koko osakekannan ja kaikki yhtiön toiminnan vastuuhenkilöt ovat oman perheen jäseniä, niin ei ole epäselvää missä tehdään operatiiviset päätökset ja päätetään päivittäinen toimintapolitiikka.  Se, että onko ratkaisevaa pelkkä raha vai ammattitaitoinen asiakaslähtöinen palvelu, on helppo päättää perhepiirissä.

Mielestäni tämä on asiakkaan kannalta turvallinen tapa toimia, koska perheyhtiössä yhtiötä pyörittää perhe, joka hoitaa rahoituksen tilitoimistolle tarvittaessa. Näin aina kun ihminen toimii neuvottelijana ihmisen kanssa, asioitaessa isotkin päätökset voi tehdä ”nenäkkäin” pitävästi.

Myös merkittävänä seikkana on otettava huomioon se, että rahoituksen järjestää jo operatiivista toimintaa harjoittavat yhtiön hallituksen jäsenet, jolloin yhtiön hallitus ei joudu erikoiseen paineeseen rahoittavan tahon rahoitustuottovaatimusten kanssa. Rahoituksen yhtiölle ovat järjestäneet yhtiössä osakkaat ja kantavat täyden vastuun ja selkokielellä sanottuna tämä tarkoittaa sitä, ettei ulkopuolisen rahoituksen puolelta tuleva tuottopaine aiheuta ongelmia varsinaiselle toiminnalle.  

Silloin kun ulkopuolinen rahoittaja ei pysty ohjailemaan velallisyhtiön toimintaa on yhtiöllä mahdollisuus toimia niillä periaatteilla ja tavoitteilla, mitkä sen on luonut ja mitkä se on asiakkaalleen luvannut toimeksiantoa sovittaessa.

Markkinoilla on näkynyt ja kuulunut lukuisia tapauksia, joissa rahoittaja on asettanut tiukkojakin tuottovaatimuksia rahoituskohteisiinsa, myös tilitoimistokaupoissa.  Minä ainakin ymmärtäisin tämän niin, että tällainen rajoittaa melkoisesti varsinaista ostetun kohteen liiketoimintaa ja olen ymmärtänyt, että osakkeiden omistava taho ei aina ole varsinaista ostokohteen varsinaista toimialaa harjoittava yhteisö, vaan ulkomainen sijoitustoimintayhtiö, jonka intressit ovat monesti aivan muualla.                                                                                                                   

Kirjoittanut: Senior Partner Kari, hallintonotaari ja kirjanpitäjä jo vuodesta 1968